Asunnon kuntotarkastus asuntokaupassa

Asunnon kuntotarkastus antaa tärkeää tietoa kohteen kunnosta, korjaustarpeista, vaurioista ja mahdollisista riskeistä. Mutta minkälaisissa tilanteissa kuntotarkastus tarvitaan? Entä miksi sellaisen teettäminen on niin tärkeää?

Asunnon kuntotarkastus on ajankohtainen asuntokauppatilanteessa

Yleensä kuntotarkastuksella tarkoitetaan omakotitalon tai muun vastaavan kiinteistön tarkastusta. Useamman asunnon taloyhtiöissä laajempien kuntotarkastusten tai -arvioiden teettäminen on yhtiön vastuulla.

Kuntotarkastus tulee ajankohtaiseksi silloin, kun asunto menee myyntiin. Tällöin joko myyjä, ostaja tai molemmat haluavat selvittää kohteen todellisen kunnon ja sen mahdolliset ongelmakohdat.

Asunnonomistajalle kuntotarkastus on erinomainen tapa pitää hyvää huolta omaisuudestaan: kuntotarkastus on kuin kiinteistön katsastus, jonka pohjalta säännöllinen huolto ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on helppo suunnitella ja toteuttaa. 

Kuntotarkastus on sekä myyjän että ostajan etu

Miksi asunnon kuntotarkastus on niin tärkeä erityisesti asunnon myyntitilanteessa? Kuntotarkastuksen pohjalta sekä myyjä että ostajat saavat puolueetonta tietoa asunnon todellisesta kunnosta. Näin myyjä on tietoinen siitä, mitä on myymässä ja ostaja ymmärtää, mitä on ostamassa. Tällöin ongelmakohdat ja mahdolliset riskit eivät tule kummallekaan osapuolelle yllätyksenä, ja tarpeen mukaan myyjä voi myös korjata tarkastuksessa esiin tulleet epäkohdat jo ennen kuin asunto vaihtaa omistajaa.

Kuntotarkastuksen voi tilata asunnon myyjä tai ostaja, ja myös osapuolet yhdessä. Tällöin tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset voidaan sovitusti jakaa osapuolten kesken. Nykyisin myös asunnon ostajan rahoittajapankki vaatii pääsääntöisesti aina kuntotarkastuksen suorittamisen ennen kuin myöntää lainaa.

Mikäli kuntotarkastus on tehty jo ennen myynnin aloittamista, on ostaja selvillä asunnon puutteista jo ennen tarjouksen tekemistä. Tällaisissa tilanteissa kaupasta vetäytymiset ovat harvinaisempia.

Kuntotarkastuksessa ei rikota rakenteita

Asunnon kuntotarkastus voidaan jakaa kolmeen osaan:

Selvitys: Ensin kuntotarkastaja haastattelee kohteen omistajaa, tutustuu saatavilla oleviin asiakirjoihin ja laatii näiden pohjalta tarkastussuunnitelman. Näin kuntotarkastaja pyrkii selvittämään esimerkiksi sen, minkälaisia remontteja ja huoltoja rakenteisiin on tehty.

Tarkastus: Kun selvitystyö on valmis, tarkastaja kiertää kohteen ja sen kaikki tilat sekä sisä- että ulkopuolelta. Rakenteita ei kuntotarkastuksessa rikota, mutta tarkastaja hyödyntää apunaan esimerkiksi erilaisia mittalaitteita.

Raportointi: Lopuksi kuntotarkastaja laatii kirjallisen tarkastusraportin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kohteen kunnosta, vaurioista ja riskirakenteista. Huolellisesti laadittu tarkastusraportti toimii myös huoltokirjamaisena pohjana, kun suunnitellaan tulevia korjaustarpeita.

KH-kortin noudattaminen on olennainen kriteeri kuntotarkastuksessa

Asuntokaupan yhteydessä tehtävään kuntotarkastukseen on olemassa oma selkeä Suoritusohjeensa KH-kortistossa (KH 90-00394), jota noudattamalla talon kunto selviää kaupan osapuolille.

Kuntotarkastajille on olemassa oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan (AKK) tutkinto. AKK-järjestelmää ja kuntotarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama FISE Oy.

Suoritusohjeesta ja pätevyyksistä huolimatta kumpikaan ei ole pakollinen, jotta joku voi toimia kuntotarkastajana ja suorittaa talon kuntotarkastuksen osto- ja myyntitilanteessa.

Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua suoritusohjetta ja tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu Hyvä Välitystapa -ohje edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.