Asuntomarkkinakatsaus:

Asuntomarkkinat ovat elpyneet selvästi viime vuoden alkuun verrattuna, erityisesti kauppamäärien osalta. Maaliskuussa käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 23,5 % edellisvuodesta, ja koko ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kasvua kertyi yhteensä 24,4 %. Maaliskuussa markkina oli jo lähellä tavanomaista tasoa myös pidemmän aikavälin vertailussa: muutos viiden vuoden takaiseen maaliskuuhun verrattuna oli -10,1 %, ja koko ensimmäisen kvartaalin osalta -9,7 %.  

Kauppamäärien trendinomainen kasvu viittaisi mahdollisesti hinnannousun lähestymiseen, mutta markkinoilla on yhä useita jarruttavia tekijöitä. Viimeaikainen uutisvirta on lisännyt epävarmuutta, joka jarruttaa markkinakäänteen voimistumista. Suomen talouden heikentyneet näkymät, kuluttajien luottamuksen notkahdukset sekä kansainvälisen talouden epävarmuudet pitävät monia ostajia edelleen varpaillaan. Samaan aikaan käytettyjen kerrostaloasuntojen tarjonta on alkuvuonna kasvanut jyrkästi – V-muotoisesti.   

”Alkuvuoden vilkastuneesta asuntokaupasta huolimatta käytettyjen asuntojen tarjonta kasvoi 25Q1:llä uusiin huippulukemiin Etuovi.comin datan mukaan. Tämä rajoittaa hintojen nousupotentiaalia lyhyellä aikavälillä, sillä tarjonnan sulaminen vie pidempään kuin aiemmin on arvioitu. Todellinen hintakäänne edellyttäisi selvästi laajempaa ostajien aktivoitumista sekä tarjonnan merkittävämpää sulamista. Toisaalta tarjonnan kasvu kuvastaa patoutuneita asunnonvaihtotarpeita. Myynti-ilmoitusten kasvu kertoo, myyjien halukkuus tai tarve myydä asuntoja on kasvanut. Asunnonvaihtotarvetta on selvästi kertynyt, ja sen purkautumista vasta odotetaan,” summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius. 

Otollinen aika istua ostajan puolella pöytää 

Asuntojen hinnat ovat jatkaneet sivuttaisliikettä, ja hintataso on yhä matala historiaan nähden. Paluu hintojen nousutrendiin edellyttää kuitenkin ennen kaikkea kuluttajien luottamuksen vahvistumista – ja tarjonnan sulamista.

Runsas tarjonta hillitsee hintojen nousupaineita sekä ylläpitää pitkiä myyntiaikoja. Myyntiajat ovat venyneet yli 100 päivän keskiarvon koko Suomen tasolla, ja jopa suurimmissa kaupungeissa ne ylittävät reilusti sadan päivän rajan KVKL:n mukaan. Keväisin kysyntä kuitenkin piristyy ja myyntiajat tyypillisesti lyhenevät. Tämän valossa juuri nyt myyntiin laitettu asunto voi hyvin vaihtaa omistajaa selvästi nopeammin kuin alkuvuonna. Vuoden lyhyimmät myyntiajat ajoittuvat tilastojen valossa juuri loppukevääseen ja kesään. 

Hinnoittelu on ratkaisevassa roolissa kauppojen syntymisessä. Ostajilla on edelleen vahva neuvotteluasema tarjonnan runsauden vuoksi. Trumpin tullipolitiikan jatkuminen voi painaa korkoja edelleen alas, eikä tullien lykkääminen ole muuttanut tilannetta. Tämän valossa emme kuitenkaan näe, että hinnat lähtisivät trendinomaiseen laskuun, sillä esimerkiksi korkojen laskupaine toimii tukena.  

Erityisesti suurten kaupunkien asuntomarkkinat hyötyvät edullisemmasta lainarahasta. Kaupungistumisen taustatekijät eivät ole kadonneet ja työpaikkojen harveneminen kasvualueiden ulkopuolella voi vauhdittaa muuttoliikettä. Korkojen laskun myötä myös asuntosijoittajien kiinnostus voi elpyä, sillä tällöin laskelmat Excelissä alkavat taas näyttää houkuttelevilta. Asuntosijoittamisessa ratkaisevaa on mukana olo, ei täydellinen ajoitus. Tämän valossa asuntosijoittaminen voi myös toimia turvasatamana markkinamyllerryksen keskellä.  

Ei pelkkää pahaa 

Alkuvuoden asuntokauppa suoriutui monella mittarilla hyvin, mutta horisontissa on edelleen epävarmuustekijöitä, jotka hillitsevät markkinatunnelmaa. Odotukset korkojen laskusta yhdessä patoutuneen kysynnän kanssa muodostavat kuitenkin hopeareunuksen. Nykytilanne tarjoaa mahdollisuuksia: vakaassa työtilanteessa olevat ja korkojen laskusta hyötyvät voivat hyödyntää ostajan markkinan etuja.  

Ennakoitu heikko talouskasvu jarruttaisi kuitenkin hintojen nousua, sillä epävarmuus syö markkinoiden luottamusta ja aktiivisuutta. Historiallisesti asuntohintojen kehitys onkin vahvasti kytkeytynyt kotitalouksien mediaanituloihin. Markkinoiden uutisvirran synkkeneminen voi johtaa myös asuntojen hintakasvuennusteiden hienoiseen laskuun, tosin ennusteet ovat pysyneet yhä plussan puolella kuluvan vuoden osalta. 

”Asuntomarkkinoiden ensimmäinen kvartaali osoitti elpymisen merkkejä, mutta todellinen suunnannäyttäjä on toinen kvartaali. Kuluttajien luottamusluvut eivät vielä maaliskuun mittauksessa huomioineet lisääntynyttä epävarmuutta, joten mielenkiinto kohdistuu erityisesti huhtikuun ja kesän tilastoihin. Q2:sta on muodostumassa asuntomarkkinoiden todellinen happotesti. Sumu on markkinalla sankkaa, mutta historiallisesti markkinoiden erikoistilanteet ovat luoneet houkuttelevia ostopaikkoja pitkää peliä pelaaville”, summaa Salenius nykyistä epävarmuutta markkinalla.  

“Asuntomarkkinoilla odotukset paremmasta ovat perusteltuja. Lyhyiden euribor-korkojen odotetaan vakiintuvan kevään aikana reiluun kahteen prosenttiin, mikä tukee markkinoiden vakautta. Samalla käytettyjen asuntojen tarjonnan odotetaan asteittain normalisoituvan suurissa kaupungeissa. Tämä yhtälö tukee osaltaan asuntojen tervettä hintakehitystä suurissa kaupungeissa ja vahvistaa luottamusta markkinaan. Vakaa hintakehitys luo ostajille turvallisuudentunnetta ja tukee asunnonomistajien varallisuuden kasvua. Kun markkina antaa selkeitä signaaleja vakaudesta, ostajat kokevat yhä varmemmin, että nyt on hyvä aika tehdä päätöksiä”, summaa Salenius.

Lisätietoja: 
Marina Salenius, toimitusjohtaja, Huoneistokeskus Oy 
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin julkaisemiin materiaaleihin ja aineistoihin. Maaliskuun kauppaluvut haettu 11.4.2025.