Asuntomarkkina­katsaus:

Asuntohissin on puhuttu olevan epäkunnossa jo pidempään. Yksi perustelu tälle on ensiasunnon ostajien muuttunut asumisen tarve. S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia ensiasunnon ostoa harkitsevista tavoittelee suoraan suurempaa tai pidempään omaan elämäntilanteeseensa sopivaa asuntoa. Taustalla on osaltaan se, että ensiasuntoa harkitaan aiempaa vakiintuneemmassa elämäntilanteessa. Kun ensiasunnon ostaminen ajoittuu yhä useammin lähemmäs kolmeakymmentä ikävuotta, yksiö tai pieni kaksio ei välttämättä enää vastaa asumisen tarpeita. Perheasuntojen kysyntä onkin näyttänyt vetävän vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta.  

Asuntokuntien rakenteen muutos tukee osaltaan suurempien asuntojen kysyntää. Erityisesti yksinasuvien nuorten määrä on vähentynyt, kun taas vähintään kolmen henkilön asuntokuntien määrä on jatkanut kasvuaan. Samalla asuntokuntien kokonaismäärä on kääntynyt laskuun. Tämä voi ohjata kysyntää aiempaa voimakkaammin suurempiin asuntoihin sekä omistus- että vuokra-asuntomarkkinoilla. Jos suurempien asuntokuntien määrä kasvaa samaan aikaan, kun valmistuneiden asuntojen painotus on pienemmissä asunnoissa, kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Perheasuntojen niukkaan tarjontaan havahduttiinkin jo koronapandemian jälkimainingeissa. 

“Asuntohissi ei ole rikki. Nyt on käynnissä pisin yhtäjaksoinen asuntojen hintojen lasku vuodesta 1947 alkaen saatavilla olevassa tilastohistoriassa, joten hissiin kyytiin vasta nouseville on tällä hetkellä reilusti tilaa. Samalla on hyvä pohtia myös vaihtoehtoiskustannusta. Vuokralla asumisesta maksettu raha menee asumiseen, kun taas omistusasunnossa osa asumiseen käytetystä rahasta kerryttää samalla omaa varallisuutta”, muistuttaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius.

“Vaikka asuntokauppa on edelleen haastavassa tilanteessa, kysyntää ohjaavat markkinatilanteen ohella myös elämäntilanteiden muutokset ja niihin liittyvä tarve vaihtaa asuntoa. Tämä korostuu erityisesti perheasunnoissa. Pientalorakentamisen vilkastuminen alueilla, joilla omakotitaloille on eniten kysyntää, sekä tonttikaupan kasvu kertovat osaltaan tästä tarpeesta. Uudehkoja ja hyväkuntoisia pientaloja ei ole ollut markkinoilla riittävästi, joten kysyntää on jouduttu tyydyttämään uudisrakentamisella.

Korkoepävarmuus sekä myös rakentamiskustannusten uusi nousu lisäävät kuitenkin epävarmuutta pientalorakentamisen hennon nousuvireen jatkumisesta. Ennakoimme tämän osaltaan tukevan olemassa olevien, laadukkaiden perheasuntojen kysyntää lyhyellä aikavälillä”, Salenius jatkaa. 

Pientalorakentamisessa pieniä piristymisen merkkejä, mutta suunta on vielä epävarma 

Pientalorakentaminen on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vähäistä. Koko maan tasolla rakennuslupien määrässä ei vielä näy selvää käännettä. Huhtikuussa päättyneellä 12 kuukauden jaksolla omakoti- ja paritaloille myönnettiin 3 854 rakennuslupaa, prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailukohtana vuosi 2021 oli rakennusluvilla mitattuna vuosikymmenen vahvin: lupia myönnettiin lähes 8 700 omakoti- ja paritaloasunnolle. Pientaloteollisuus ennustaa lupamäärän nousevan tänä vuonna noin 4 000 asuntoon. Vaikka määrä olisi edelleen historiallisen matala, merkitsisi se suunnan kääntymistä usean heikon vuoden jälkeen. (Lähde: Pientaloteollisuus PTT.)

Alueellisesti kehitys näyttää kuitenkin jo valoisammalta. Rakennuslupien määrät kasvavat juuri niillä alueilla, joilla omakotirakentamisen kysyntä on perinteisesti ollut vahvinta. Rakentaminen keskittyy kasvaville kaupunkiseuduille, niiden kehyskuntiin ja suuriin maakuntakeskuksiin. Kappalemäärällisesti eniten omakoti- ja paritalojen lupia on myönnetty Espoossa, jossa lupien vuosisumma oli huhtikuussa 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin samalla tarkastelujaksolla. Myös Oulussa (+9 %), Vantaalla (+32 %) ja Helsingissä (+36 %) lupamäärät ovat kasvaneet selvästi.

Pientaloteollisuuden mukaan merkittävä syy omakotitalojen vähäiseen rakentamiseen on viime vuosina ollut tonttipula. Maanmittauslaitoksen mukaan tilanne on kuitenkin muuttunut parempaan: myytäviä tontteja on ollut aiempaa enemmän tarjolla. Pidämmekin pientalorakentamisen piristymisen kannalta suotuisana kehityskulkuna sitä, että rakentamista suunnitteleville on jälleen ollut mitä ostaa. Maanmittauslaitoksen mukaan haja-asutusalueilla omakotitalotonttien kauppamäärät kasvoivat tammi–heinäkuussa 8,7 prosenttia edellisvuodesta, ja kasvu oli voimakkainta Uudellamaalla.

Tonttikaupan vilkastumista voi pitää valonpilkahduksena myös laajemmin asunto- ja kiinteistömarkkinalla. Omakotitalon rakentaminen vaatii ostajalta huomattavaa luottamusta tulevaan, joten tonttikaupan kasvu kertoo osaltaan luottamuksen vahvistumisesta. Käänne on kuitenkin vielä hauras. Korkoihin liittyvä epävarmuus ja rakennuskustannusten uusi nousu voivat jarruttaa pientalorakentamisen elpymistä.

Asumisen kiinteistökaupoissa pää pysynyt pinnalla – Maanmittauslaitoksen kauppatilastot plussalla 

Asuntomarkkinoiden elpyminen etenee hitaasti. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen käytettyjen asuntojen kauppamäärät olivat tammi–elokuussa 12,4 % viime vuotta pienemmät. Asumisen kiinteistökaupoissa kehitys näyttää kuitenkin valoisammalta. Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppatilastojen mukaan kauppamäärät ovat kasvaneet selvästi viime vuosien heikoimmilta tasoilta. Vielä vuonna 2024 kauppamäärät olivat samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeisinä heikoimpina vuosina.

Vaikka omakotitalojen kauppamäärät ovat edelleen selvästi alle koronavuosien 2020–2022 huipputasojen, ovat ne jo lähestymässä pandemiaa edeltänyttä tasoa. Tammi–elokuussa Suomessa tehtiin 16 800 asumisen kiinteistökauppaa, 0,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on vielä maltillista, mutta kehitys poikkeaa edukseen muusta asuntomarkkinasta. (Lähde: Maanmittauslaitos)

Onkin mahdollista, että omakotitalomarkkinan vaikein vaihe on jäänyt taakse. Suurempien perheasuntojen kysyntänäkymää tukevat useat tekijät: vähintään kolmen henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut, pientalojen rakennuslupamäärät ovat kasvaneet alueilla, joilla kysyntä on vahvinta, talouskehitys on yllättänyt positiivisesti ja pientaloasuminen on edelleen suomalaisten ykkösasumistoive.

”Asumisen kiinteistökaupoissa vuosi on ollut tähän asti parempi kuin asuntomarkkinalla kokonaisuudessaan. Pientalomarkkinalla on myös pitkään ollut patoutunutta kysyntää, jonka purkautumista talouden asteittainen piristyminen voisi vauhdittaa. Epävarmuutta on kuitenkin edelleen paljon, eikä kotitalouksilla ole mahdollisuutta vaikuttaa kaikkiin asumisen kustannuksiin tai niiden kehitykseen. Omiin asumismenoihin ja niiden muodostumiseen voi kuitenkin vaikuttaa.  

Energiaremontti on yksi konkreettinen keino pienentää asumisen kustannuksia ja samalla vähentää riippuvuutta energian hinnan vaihteluista. Se voi myös parantaa kotitalouden kykyä kestää muita kustannuspaineita, kuten korkojen tai yleisen hintatason nousua. Kun ostaja arvioi asunnon hinnan lisäksi yhä tarkemmin myös tulevia asumiskustannuksia, energiatehokkuuden merkitys korostuu. Energiaremontti voikin olla paitsi keino pienentää tämänhetkisiä menoja myös tapa varautua tuleviin kustannusnousuihin ja pitää samalla huolta kiinteistön arvosta ja houkuttelevuudesta”, summaa Salenius. 

Artikkeli kysymys ja vastaus -muodossa

Lisätietoja:

Marina Salenius

Toimitusjohtaja – KTM, LKV 040 738 1776 marina.salenius@huoneistokeskus.fi

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun sekä Tilastokeskuksen, Pientaloteollisuus PTT:n sekä Maanmittauslaitoksen aineistoihin ja tilastoihin. Elokuun kauppaluvut haettu 9.9.2026.