Asuntomarkkinakatsaus:

Omakotitalokauppa heijastaa herkästi kuluttajien luottamuksen vaihteluita, mikä tekee siitä erityisen alttiin taloudelliselle epävarmuudelle. Siksi huhtikuun asuntokauppatilastoja seurattiin poikkeuksellisen tarkasti. Trumpin tariffipolitiikan synnyttämä globaali epävarmuus loi varjoja myös Suomen asuntomarkkinoille. Kuluvan vuoden alku on kuitenkin antanut viitteitä markkinan elpymisestä – myös omakotitalojen osalta. Huoneistokeskus selvitti välittäjäbarometrin avulla omakotitalomarkkinan lähiajan näkymiä erityisesti tulevaa sesonkia silmällä pitäen: mitä ostajat etsivät ja millaisia kehityskulkuja alan ammattilaiset ennakoivat.  

Omakotitalobarometri 2025:n mukaan markkinalla on yhä epävarmuustekijöitä, mutta vain harva välittäjä (9 %) odottaa kauppamäärien laskevan viime vuoteen verrattuna. Suurin osa ennakoi kauppojen määrän pysyvän ennallaan (51 %) tai kasvavan (40 %). Omakotitalokaupan alkuvuosi onkin ollut lupaava. Vanhojen omakotitalojen kauppamäärät kasvoivat huhtikuussa 18,1 % ja tammi–huhtikuussa 26,8 % verrattuna edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin. Kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin vanhojen kerrostalojen markkinalla, jossa vastaavat luvut olivat 2,8 % ja 17,3 %. 

Talon kunto ja varustus puhuttelevat ostajaa 

Odotetusti barometrin mukaan ostajat kiinnittävät talon kuntoon entistä enemmän huomiota, eikä syyttä. Pankkien kiristyneet lainakäytännöt remonttia vaativien omakotitalojen osalta vaikeuttavat erityisesti vanhempien kohteiden myyntiä. Omakotitalon kunto, mahdolliset piilevät viat ja tulevat remonttitarpeet ovatkin barometrin mukaan ostajien keskeisimpiä huolenaiheita. Tulevien remonttikustannusten ohella myös arvon säilyvyys mietityttää monia. 

Talon läheisyys elämälle tärkeille palveluille on edelleen tärkeä kriteeri omakotitaloa etsiville. Välittäjien mukaan lyhyellä aikavälillä erityisesti lisätilaa ja palveluiden läheisyyttä etsivät perheelliset ostajat. Patoutunutta kysyntää onkin syntynyt erityisesti nuorten perheellisten keskuudessa, jotka ovat kärvistelleet asuntomarkkinoiden vaikeina vuosina. Tarve asunnon vaihtamiseen on ollut olemassa, vaikka markkinat ovat olleet haasteelliset, sillä elämänmuutokset, kuten perheen kasvu, pakottavat usein etsimään uutta kotia. 

Tyypillinen markkinalla oleva ostaja etsii omakotitaloa, joka tarjoaa riittävästi makuuhuoneita perheen tarpeisiin, barometrin mukaan. Ostajien keskuudessa suosituimpia ovat 120–150 m²:n talot, mutta myös pienemmät, alle 120 m²:n talot herättävät kiinnostusta. Lisäksi ostajien suosiossa ovat 5–15 vuotta vanhat talot, sillä ne tarjoavat mm. vähemmän huolia tulevista merkittävistä remonttitarpeista. 

Hinta ja vastuut myyjien päänsärkynä 

Omakotitalon myyjiä askarruttavissa asioissa barometrin mukaan korostuvat myyntihinta, markkinatilanne ja myyntiaika. Erityisesti hintapolitiikka herättää huolta monilla myyjillä, jotka pohtivat, onko kysyntää riittävästi. Pelko alihinnoittelusta ja oikean myyntihinnan määrittäminen on haastavaa, sillä talous- ja markkinatilanne on edelleen epävakaa. 

Samalla myyjän vastuu nousee erityisesti esiin vanhojen omakotitalojen myyntitilanteissa. Myyjää sitoo viiden vuoden vastuu piilevistä vioista, mikä on erityisen merkityksellistä iäkkäämpien kohteiden kohdalla. 

“Yksittäiselle ihmiselle talokauppa on usein elämän suurin investointi, joten kuluttajien luottamuksen kehitystä on syytä seurata tarkasti myös jatkossa. Alkanut vuosi on antanut vahvaa näyttöä omakotitalokauppojen kasvutrendin jatkumisesta, vaikka markkinoilla esiintyy edelleen epävarmuutta. On hyvä muistaa, että jokainen omakotitalokauppa on ainutlaatuinen ja juuri siksi osaavan välittäjän rooli korostuu entisestään tässä markkinatilanteessa onnistuneen kiinteistökaupan varmistamisessa”, summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius. 

Alueellinen kahtiajakautuminen ilmenee tilastoissa 

Omakotitalojen hinnat kääntyivät jyrkkään laskuun vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Korkojen nousu, epävarmat talousnäkymät ja työttömyyden lisääntynyt pelko saivat kotitaloudet siirtämään ostopäätöksiään, ja omakotitalojen markkina kärsi tilanteesta muita asuntotyyppejä voimakkaammin. Nyt tilanne on alkanut kääntyä.  

Tällä vuosituhannella omakotitalojen hintakehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti alueittain. Omakotitalomarkkinoiden alueellinen polarisaatio on puhuttanut jo pitkään, eikä syyttä. Vuosien 2010 ja 2024 välillä vanhojen omakotitalojen hinnat ovat nousseet ainoastaan yli 100 000 asukkaan kunnissa, mutta vain 1,5 %, eli hinnat ovat käytännössä vuoden 2010 tasolla. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat sen sijaan nousseet vastaavana aikana 9,3 %.  

Muuttotappiopaikkakunnilla omakotitalojen hintojen nousu on jatkossakin haastavaa, kun kiinteistöjen kysyntä vähenee vuosi vuodelta. Tilannetta kuvaa hyvin se, että alle 20 000 asukkaan kunnissa vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet peräti 20,3 % vuosien 2010 ja 2024 välillä.  

“Jokainen omakotitalo on yksilö, ja niiden hinnat määräytyvät erityispiirteidensä mukaan. Tämän vuoksi omakotitalojen hintaindeksejä ja -tilastoja tulee tulkita varoen. Omakotitalon arvonmäärityksessä ammattitaidon merkitys korostuu erityisesti markkinan taitekohdissa. Yksilöllisten omakotitalojen arvonmääritys yhdistää niin tieteellistä osaamista kuin taiteellista näkemystä. Epävarmuuden kasvaessa hinnoittelun rooli korostuu onnistuvan asuntokaupan varmistamisessa”, summaa Salenius.  

Kevättä rinnassa 

Omakotitalokauppa on kasvanut trendinomaisesti kuluneen vuoden aikana, ja tammi–huhtikuussa vanhojen omakotitalojen kauppamäärät ovat jääneet vain hiukan viiden vuoden keskimääräisestä tasosta (-0,2 %). Sen sijaan kerrostaloasunnoilla vastaava luku on enemmän pakkasella (-10,4 %). Omakotitalojen keskimääräiset myyntiajat ovat kuitenkin edelleen pitkiä, mutta ne ovat lyhentyneet huipuiltaan, erityisesti pääkaupunkiseudulla. KVKL:n mukaan huhtikuussa suurin muutos keskimääräisissä myyntiajoissa tapahtui pääkaupunkiseudulla, missä omakotitalojen myyntiaika lyheni lähes 1,5 kuukaudella verrattuna maaliskuuhun. 

Piristyneestä markkinasta kertoo myös se, että myytyjen vanhojen omakotitalojen keskipinta-alan laskutrendi kääntyi viime vuonna. Keskipinta-ala oli erityisen korkea vuonna 2021, jolloin korona-aikojen paineessa haluttiin enemmän tilaa. Sittemmin haastavat asuntokauppavuodet ja taloudellinen epävarmuus ovat vaikuttaneet suurempien omakotitalojen kysyntään. Nyt kuitenkin suurempia omakotitaloja on myyty paremmin, mikä viittaa siihen, että markkinoilla on enemmän luottamusta tulevaisuuteen kuin aiemmin. 

“Omakotitalon hankinta vaatii monipuolista harkintaa ja pitkäjänteisyyttä. Onkin tyypillistä, että omakotitalojen myyntiajat ovat pidempiä kuin osakehuoneistoilla myös vakaassa markkinatilanteessa. Asumismieltymysten moninaisuus ja elämäntilanteiden vaihtelut tukevat omakotitalomarkkinaa nyt ja jatkossa. Kaikki eivät halua asua tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, vaan arvostavat omakotiasumisen tarjoamia erityispiirteitä. Välittäjäbarometrissamme lähes jokainen vastaus korosti kiinteistön kunnon merkitystä. Hyväkuntoinen koti on kysytty ja siksi omakotitaloasujan kannattaakin panostaa kodin kunnossapitoon jo arjessa,” summaa Salenius.  

Lisätietoja: 
Marina Salenius, toimitusjohtaja, Huoneistokeskus Oy 
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, Tilastokeskuksen tilastoihin ja Huoneistokeskuksen omakotitalobarometriin. Huhtikuun kauppaluvut haettu 12.5.2025.