Asuntomarkkina­katsaus:

Asumisen kokonaiskustannukset kiinnostavat ostajia aiempaa enemmän, ja myös hoitovastikkeiden kehitystä seurataan tarkasti. Huoneistokeskuksen selvityksen mukaan suurimmissa kaupungeissa myytyjen kerrostaloasuntojen hoitovastikkeet ovat nousseet alkuvuonna keskimäärin 4 prosenttia viime vuodesta.

Hoitovastike on taloyhtiön talouden perusta. Sillä katetaan kiinteistön ylläpidosta, hoidosta ja hallinnosta aiheutuvat kulut, ja sen taso vaikuttaa suoraan asumisen kuukausikustannuksiin. Mikäli taloyhtiön tilikausi on kalenterivuosi, niin juuri nyt ollaan loppumetreillä kevään yhtiökokouskauden kanssa. Päivitetyt hoitovastikkeet näkyvätkin nyt myös myytyjen asuntojen tiedoissa, mikä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hoitovastikkeiden kehitystä. Huoneistokeskus selvitti, miten suurimmissa kaupungeissa myydyissä asunnoissa hoitovastikkeiden mediaaniarvot ovat kehittyneet tammi-toukokuussa vuosien 2026 ja 2025 välillä. Ostajat kiinnittävät nykyisin aiempaa enemmän huomiota asumisen kokonaiskustannuksiin, minkä seurauksena hoitovastikkeen merkitys asuntojen välisessä vertailussa on kasvanut.

Kokonaisuutena hoitovastikkeiden kehitys on pysynyt alkuvuoden ennusteiden mukaisena. KVKL:n tilastojen mukaan suurimmissa kaupungeissa myytyjen kerrostaloasuntojen hoitovastikkeet ovat nousseet tammi–toukokuussa keskimäärin 4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Nousu omatonttisissa kerrostalokohteissa on ollut merkittävintä Tampereella (+7,8 %), Oulussa (+5,7 %), Vantaalla (+5,4 %) ja Jyväskylässä (+4,3 %). Helsingissä (+3,8 %) ja Kuopiossa (+3,0 %) sekä Turussa (+2,6 %) kehitys on ollut keskimääräistä tasoa maltillisempaa. Espoossa hoitovastiketaso on pysynyt viime vuoden tasolla. Lisäksi Helsingissä vuokratontilla sijaitsevissa kerrostaloasunnoissa hoitovastikkeet ovat nousseet 2,8 %, mikä on selvästi maltillisempi kehitys kuin omatonttisissa kohteissa. 

“Käytettyjen asuntojen kauppatilastot osoittavat, että taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat jatkaneet suhteellisen maltillista nousuaan vuonna 2026 odotusten mukaisesti. Taloyhtiön kannalta oikean hoitovastiketason määrittäminen on tärkeää, sillä sen avulla varmistetaan kiinteistön asianmukainen ylläpito, talouden tasapaino ja korjausten toteuttaminen oikea-aikaisesti. Asunnon ostajalle pelkkä hoitovastikkeen euromäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan sitä kannattaa aina tarkastella suhteessa taloyhtiön kuntoon, palvelutasoon ja tuleviin korjaustarpeisiin. Jos hoitovastikkeisiin tai taloyhtiön talouteen liittyy kysymyksiä, ammattitaitoinen välittäjä osaa auttaa kokonaisuuden arvioinnissa”, summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius.   

“Suunnitelmallisuus korostuu taloyhtiöiden arjessa entistä enemmän: kun kustannuksia seurataan tarkasti ja sopimuksia kilpailutetaan säännöllisesti, voidaan saavuttaa säästöjä ja mahdollistaa hoitovastikkeen pysyminen kohtuullisella tasolla. Ennakoinnin merkitys korostuu myös tilanteessa, jossa taloyhtiöissä on viime aikoina kohdattu entistä enemmän haastavia tilanteita, joista raportoimme viime kuukauden markkinakatsauksessamme. Ennen kaupantekoa ostajan onkin syytä aina pyytää välittäjältä isännöitsijäntodistus, josta käy esimerkiksi ilmi mahdolliset maksamattomat vastikkeet. Jos hoitovastikevelkoja ilmenee, ne voidaan sopia vähennettäväksi kauppahinnasta tai edellyttää myyjää maksamaan ne ennen kauppaa. Mahdolliset asuntoon, taloyhtiöön tai kaupan ehtoihin liittyvät kysymykset kannattaa ottaa esille välittäjän kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Salenius jatkaa.

 Varovaisia askelia oikeaan suuntaan 

Negatiivinen uutisvirta ja talousennusteiden alaspäin tarkistukset ovat vaikuttaneet kuluttajien odotuksiin yleisestä talouskehityksestä. Inderes kertoo, että olemme vahvasti negatiivisuusharhan vankeina, kun verrataan kuluttajaluottamuslukuja toteutuneisiin lukuihin yksityisestä kulutuksesta. Negatiivisuusharhassa luonteeltaan negatiivisemmilla asioilla on suurempi vaikutus ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen kuin neutraaleilla tai positiivisilla asioilla.  

Vuodesta 2018 vuoteen 2022 kotitalouksien kulutus ja kuluttajaluottamus kulkivat jokseenkin samaan suuntaan, mutta radikaali muutos on tapahtunut viimeisen 4 vuoden aikana: kuluttajaluottamus romahti eikä ole toipunut, mutta kulutus on siitä huolimatta pitänyt jokseenkin pintansa. Joskus todellisuus yllättääkin positiivisesti suhteessa kuluttajien pessimistisiin odotuksiin. On ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, että yksityinen kulutus on piristynyt monen heikon vuoden jälkeen.  

Kuluttajien varovaisuudestaan huolimatta kotitaloudet ovat alkaneet jälleen käyttää rahaa arjen hankintoihin entistä enemmän. Epävarmuus kuitenkin heijastuu edelleen erityisesti suurissa hankinnoissa, kuten juuri asuntokaupoilla. Toukokuussa asunnon ostoaikeita oli mittaushistorian alimmalla tasolla (1998–2026), samalla tasolla kuin marraskuussa 1998. Vaikka tämä kertoo kuluttajien varovaisuudesta asunnon ostoon liittyen, pitkää peliä pelaavalle asunnonostajalle tilanne voi olla harvinaislaatuinen tuhannen taalan paikka.

Ostajan markkina vaatii ja palkitsee huolellisuutta  

Ostajan markkina vaatii ja palkitsee huolellisuutta  

KVKL:n tilastojen mukaan käytettyjen asuntojen kauppa laski toukokuussa 20,0 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi–toukokuun aikana laskua on kertynyt yhteensä 12,2 %. Kehitys heijastaa ostajien epävarmuutta taloudesta ja työmarkkinoista. Nykyinen korkotaso on historiallisesti tarkasteltuna pitkän aikavälin keskitasoa. Tulevaan korkokehitykseen liittyvä epävarmuus lisää kuitenkin edelleen kuluttajien varovaisuutta. 

Mikäli oma toimeentulo näyttää vakaalta, asuntomarkkinoiden viime vuosien kehitys on kääntänyt asetelmia erityisesti ensiasunnon ostajien eduksi. Tuloihin suhteutettuna asuntojen hinnat ovatkin selvästi vuosituhannen matalimmalla tasollaan. Lisäksi poliittisilla päätöksillä on pyritty tukemaan ensiasunnon ostajien asemaa esimerkiksi korottamalla ASP-lainojen enimmäismääriä. Myös omarahoitusosuutta on päätetty pienentää. Vaikka ASP-ostajien osuus koko markkinasta on rajallinen, vaikutus voi silti olla paikallisesti merkittävä ja auttaa purkamaan lukkiutuneita asuntokauppaketjuja erityisesti suurissa kaupungeissa.  

“Käytettyjen asuntojen hintojen vuosimuutos on ollut negatiivinen jo yli 40 kuukautta peräkkäin, kertoo OP Pohjola. Markkinatilanne haastaa asuntomarkkinaa, mutta asunnon houkuttelevuuteen voidaan silti vaikuttaa. Taloyhtiöissä ratkaisevassa asemassa ovat ammattimainen hallinto, pitkäjänteinen kunnossapidon
suunnittelu ja korjausten oikea-aikainen toteuttaminen. Hyvin hoidettu taloyhtiö tukee asuntojen arvon säilymistä ja parantaa niiden kilpailukykyä markkinoilla. Kun markkinatilanne aikanaan kääntyy, ovat parhaat edellytykset arvonnousulle niillä kohteilla, joiden kunnosta ja ylläpidosta on pidetty huolta myös haastavina vuosina”, summaa Salenius.

Asuntomarkkinakatsaus
kysymys & vastaus -osio

Lisätietoja:

Marina Salenius

Toimitusjohtaja – KTM, LKV 040 738 1776 marina.salenius@huoneistokeskus.fi

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, Inderesin, Ylen, sekä pankkien aineistoihin ja tilastoihin. Toukokuun kauppaluvut haettu 10.6.2026.