Asuntomarkkinakatsaus:

Suomessa on vuosina 2015–2022 rakennettu selvästi enemmän asuntoja kuin tarpeen, erityisesti nollakorkojen myötä. Valtionvarainministeriön mukaan Suomi oli 2020-luvun alussa Euroopan johtava maa asuntojen rakentamisessa per capita. Tällä hetkellä uusien asuntoaloitusten esteenä on kuitenkin suuri määrä myynnissä olevia valmiita asuntoja suhteessa kysyntään. Tammi–syyskuussa uusien asuntojen myynti on laskenut 15,9 % edellisvuodesta ja 77,1 % viiden vuoden takaisesta tasosta, mikä osoittaa uudiskohteiden markkinatilanteen haasteellisuuden. Asuntorakentaminen hidastuu odotettua enemmän, millä on kerrannaisvaikutuksia käytettyjen asuntojen markkinaan. Vallitsevassa markkinatilanteessa kysyntä on painottunut entistä voimakkaammin vanhoihin asuntoihin. Tämä ilmenee kauppamäärien kehityksissä, jotka poikkeavat selvästi vanhojen asuntojen ja uudiskohteiden välillä. 

”Asuntokaupalla on hyvät saumat lähteä entisestään piristymään korkonäkymän sekä vahvistuvan talouden kautta. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat syyskuussa vuoden takaisesta 10,3 prosenttia, kun puolestaan uudiskohteiden myynti laski 32,5 %. Vuoden 2022 kesästä alkanut vanhojen asuntojen hintojen lasku palautti vanhojen osakeasuntojen hinnat koko maan tasolla vuoden 2015 tasolle. Poikkeuksellisen suureksi revennyt ero vanhojen ja uusien asuntojen välillä on kauppamäärien kehityksen valossa satanut käytettyjen asuntojen laariin”, toteaa Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius.   

Vanhojen asuntojen myyntivarastot historiallisen korkealla 

Vaikka kauppamäärät ovat nousseet, suurissa kaupungeissa vanhojen asuntojen hintojen kasvua rajoittaa jopa ennätyksellinen tarjonta. Tämä on ilmeistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vuodesta 2022 vanhojen asuntojen myyntivarasto on kasvanut ja saavuttanut tilastojen valossa historiallisen korkean tason.    

Käytettyjen asuntojen tarjontaa on runsaasti suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta syyskuussa myynti-ilmoitusten lukumäärät eivät enää nousseet uusille huipuille. Tilastoissa tarjonta alkoi kasvamaan merkittävästi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuodesta 2022.  

Uudiskohteissa tarjontatilanne on puolestaan erilainen. Ongelmaksi on muodostunut heikko kysyntä tarjontaan nähden. Uudiskohteiden markkinan piristymisen kannalta vaikuttaakin, että uusien asuntojen hinnat ovat lähtökohtaisesti liian korkealla kysyntään nähden. Erilaiset kylkiäiset ovat olleet avainasemassa uusien asuntojen markkinalla tarkoittaen käytännössä hintojen laskuun. Nämä eivät tosin ilmene virallisissa hintatilastoissa.  

Asuntojen hintakehityksessä tyyntä myrskyn jälkeen 

Asuntokaupan toipumiselle on selkeästi eväitä. Syksyn edetessä odotettaan kasvua niin kuluttajien luottamuksessa kuin asunnon ostoaikomuksissa.  

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,5 % edellisestä vuodesta elokuussa 2024. Hintojen lasku oli suurinta Helsingissä (-5,6 %) ja Vantaalla (-5,0 %), mitä osittain juuri korkea tarjonta selittää. Kokonaisuudessaan edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat nousivat kuitenkin kokonaisuudessaan koko maassa 1,3 %. 

Hintojen laskutrendin jälkeen hintakehitys on jäänyt sivuttaisliikkeeseen suurissa kaupungeissa. Markkina ennakoi korkojen jatkavan laskusuunnassa, mikä on keskeinen tekijä asuntohintojen nousulle. Kiinteistömarkkinassa hintamuutokset näkyvät kuitenkin hitaasti. Trendinomainen hintakasvu vaatisikin mm. tarjonnan supistumista vanhoissa asunnoissa. 

Oikealla polulla 

Haastavat ajat asuntomarkkinoilla ovat avanneet asuntoa etsiville uudenlaisia pelipaikkoja. Viime kuukausien positiiviset luvut vanhojen asuntojen kauppamäärien kehityksessä kuitenkin osoittavat, ettei mikään alamäki markkinalla kestä ikuisesti. Samaan aikaan korkojen lasku on myös varovaisesti alkanut parantamaan markkinatunnelmia.  

”Maltillistuvat kulut ja laskevat korot helpottavat etenkin ensiasunnon ostajia sekä asuntosijoittajia asunnon ostopäätöksissä. Markkinalla on runsaasti tarjolla vaihtoehtoja, ja yhdessä hintojen laskun kanssa tämä mahdollistaa ostajille pääsyn aiempaa laadukkaampiin tai suurempiin neliöihin käsiksi. Asunnon ostaminen on aina merkittävä taloudellinen päätös, johon liittyy myös paljon psykologisia tekijöitä. Vaikka tyypillisesti oma asunto on suurin yksittäinen oman talouden hankinta, on ketsuppipulloefektejä markkinalla aiemminkin koettu”, toteaa Salenius.  

Lisätietoja: 
Marina Salenius, liiketoimintajohtaja, Huoneistokeskus Oy 
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776

* Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, Tilastokeskuksen aineistoihin sekä Valtiovarainministeriön Rakentaminen 2024–2025 julkaisuun. Syyskuun kauppaluvut haettu 14.10.2024.