Asunnon ehdoton ja ehdollinen ostotarjous

Asunnon ostaminen on useimmille elämän suurin investointi. Kun rahoitusjärjestelyt ovat kunnossa ja sopiva kohde löytynyt, tulee vielä varmistaa, että asunnon ostotarjousprosessi sujuu säännönmukaisesti.

Asunnon ostotarjouksen voi tehdä suullisesti, mutta kirjallinen ostotarjous on ehdottomasti suositeltavampi tapa. Kiinteistönvälittäjän vastuulla on dokumentoida kaikki ostotarjoukset sekä tehdyt vastatarjoukset.

Kiinteistönvälitysliikkeen on annettava ostajalle kaikki ne tiedot, jotka voivat vaikuttaa ostajan päätökseen ja välitysliike on velvollinen kertomaan sekä myyjälle että ostajalle ostotarjoukseen ja sen hyväksymiseen liittyvistä kysymyksistä.
 

Mitä asunnon ostotarjoukseen kirjataan?

Kirjallisesta ostotarjouksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

•  Velaton kauppahinta (kauppahinta lisättynä mahdollisella velkaosuudella)
•  Onko kyseessä käteiskauppa vai maksuehtoinen kauppa (vakuusjärjestelyt)
•  Omistusoikeuden siirtyminen
•  Hallintaoikeuden siirtyminen (hallintaoikeus voi siirtyä ostajalle joko kaupantekohetkellä tai jonain muuna ostotarjouksessa esitettynä ajankohtana)
•  Mahdollisen ostajalle maksettavan viivästyskorvauksen suuruus (mikäli huoneiston vapautuminen viivästyy myyjästä johtuvasta syystä)
•  Maksetaanko tarjouksen vakuudeksi käsiraha vai käytetäänkö vakiokorvausta
•  Onko ostotarjous ehdollinen eli onko kaupan edellytyksenä esimerkiksi kosteusmittaus, lainansaanti, oman asunnon myynti
•  Kaupanteon ajankohta eli milloin kauppakirja viimeistään allekirjoitetaan
•  Mikä on tarjouksen voimassaoloaika
•  Ostajalle annettavat välityslaissa luetellut asiakirjat ja muut selvitykset 

Ehdoton ostotarjous

Ehdoton ostotarjous merkitsee sananmukaisesti sitä, että ostaja on valmis ostamaan asunnon ehdoitta kuten ilman kosteusmittausta, kuntotarkastusta tai lainalupausta. Tällöin asunnon ostajalla tulee olla ainakin lainalupaus pankilta valmiina. Asunnonvaihtajalla olisi hyvä olla myös jo nykyisestä omasta asunnosta ehdoton ostotarjous hyväksyttynä tai oma asunto jo myytynä. Ehdoton ostotarjous on myyjän usein helpompi hyväksyä, sillä hän tietää silloin kaupan toteutuvan varmasti (tai vakiokorvauksen lankeavan ostajalle). Asunnon ostajan puolestaan on oltava täysin varma kohteesta sekä rahoituksestaan tehdessään ehdottoman ostotarjouksen.

Ehdollinen ostotarjous

Ostotarjouksen voi tehdä ehdollisena, jolloin tarjouksen ehtona voi olla esimerkiksi kosteusmittaus, lainansaanti tai oman asunnon myynti. Jälkimmäisessä tapauksessa myyjä voi käyttää ehdollista hyväksyntää eli hyväksyä tehdyn ostotarjouksen pidättäen itsellään oikeuden ottaa vastaan ja hyväksyä muita ostotarjouksia.

Ostotarjous voidaan joko hyväksyä tai hylätä, ja tietyissä tilanteissa myös ehdollinen hyväksyntä on mahdollinen. Mikäli ostotarjous hyväksytään, mutta siihen on tehty jokin muutos, kyseessä on tarjouksen hylkääminen ja myyjän tekemä uusi tarjous eli vastatarjous. Tällöin aiempi tarjous ei enää sido tarjouksen tekijää. Vastatarjouksenkin voi tehdä ehdollisena eli myyjä voi pidättää itselleen oikeuden ottaa vastaan ja hyväksyä muita ostotarjouksia.

Asunto-osakkeen kaupassa sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä sopimuksen syntymisestä: sopimus syntyy, kun tarjouksentekijä on saanut vastapuolelta hyväksyvän vastauksen. Tarjous on hyväksyttävä sen voimassaoloaikana ja tieto hyväksymisestä on saatettava tarjouksen tekijälle määräaikana.

Tarjouksen tekijällä on oikeus vetäytyä tarjouksestaan ilman seuraamuksia, mikäli hän on saanut kaupan kohteesta puutteellista tai virheellistä tietoa ennen tarjouksen tekemistä.

Mikäli ostokohde on kiinteistö eli esimerkiksi tontti ja sillä sijaitseva omakotitalo, sitovan ostotarjouksen tekemisessä käytetään kaupanvahvistajaa, joka on mukana myös kiinteistön luovutuksen eli kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

Lue myös: Näin asunnon osto etenee sekä Vinkit ensiasunnon ostajalle