Asuntomarkkinakatsaus:

Suomessa yli puolella asuntokunnista on jonkinlaista velkaa. Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit ovat kuitenkin lievittyneet, ja velanhoitokyky on säilynyt vahvana. Hoitamattomien asuntolainojen osuus on nyt pienempi kuin pandemia-aikana, ja pankkien kotitalouksien lainoituksesta koituvat luottotappiot ovat edelleen matalalla tasolla. Näkymät asuntomarkkinoilla ovat entistä myönteisemmät. Korkojen laskusuunta antaa suomalaisille asuntovelallisille taloudellista liikkumavaraa, mikä heijastuu positiivisesti asuntokauppaan.  

Vuosi 2025 käynnistyikin vahvasti: tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat 25 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kysynnän vilkastumisen taustalla on muun muassa patoutuneen asuntotarpeen purkautuminen sekä halu päivittää asumisratkaisuja vastaamaan muuttuneita elämäntilanteita. Lisäksi omistusasuminen nähdään yhä houkuttelevampana vaihtoehtona vuokra-asumiseen verrattuna. Mutta on kuitenkin huomioitavaa, että tammikuun suurten kasvuprosenttien taustalla on heikko vertailukausi, sillä varainsiirtoveromuutoksen vuoksi moni asuntokauppa ajoitettiin loppuvuoteen 2023.  

”Asuntohintojen nousukäänne on todennäköinen lyhyellä aikavälillä, mutta sen ajoittaminen on aina epävarmaa. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan uusien asuntojen tarve on jopa yli 35 000 vuodessa, mikä on enemmän kuin aiemmin ennakoitiin. Samaan aikaan matalat asuntoaloitukset voivat kasvattaa hintojen nousupaineita tulevina vuosina, erityisesti suurissa kaupungeissa. Ostajien näkökulmasta markkinatilanne on edelleen suotuisa: tarjontaa on runsaasti ja korkojen lasku parantaa lainanhoitokykyä. Sen sijaan ostajan riski asuntojen hintojen kääntymisestä nousuun on jäänyt vähemmälle huomiolle”, kuvailee Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius markkinatilannetta.  

Pienten asuntojen markkinat elpyvät – alueelliset erot korostuvat 

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna pienten asuntojen hinnat laskivat perheasuntoja enemmän. Yksiöiden hinnat putosivat koko maassa 4,3 prosenttia ja suurempien kerrostaloasuntojen hinnat 3,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen hinnat laskivat eniten: yksiöiden ja kaksioiden hinnat putosivat 4,8 prosenttia, kun taas kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen hinnat laskivat 4,0 prosenttia. 

Vaikka asuntokauppa vilkastui merkittävästi tammikuussa, yksiöiden kysyntä kasvaa toistaiseksi hitaammin. Käytettyjä yksiöitä myytiin tammikuussa 11,7 % enemmän kuin vuosi sitten, kun taas kaksioiden kauppamäärät kasvoivat jo 21,1 %. Yksiöiden hitaamman elpymisen taustalla on sijoittajakysynnän heikentyminen nollakorkoaikaan verrattuna sekä pienten kaupunkiasuntojen runsas tarjonta. Alueelliset erot kuitenkin korostuvat.  

Helsingin asuntomarkkinoiden kannalta on myönteistä, että käytettyjen yksiöiden kauppa on piristynyt. Syyskuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä yksiökauppoja tehtiin Helsingissä 8,5 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Erityisesti tammikuussa myynti kasvoi merkittävästi, kun käytettyjä yksiöitä myytiin Helsingissä peräti 34,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nämä luvut antavat ensimmäisiä viitteitä siitä, että asuntokauppa on elpymässä laajemmin myös kulissien takana.  

Yksiöiden kauppa toimii usein asuntomarkkinoiden suunnannäyttäjänä. Koska yksiöt ovat erityisesti ensiasunnon ostajien, sijoittajien ja pienempään asuntoon muuttavien suosiossa, niiden kysyntä reagoi nopeasti taloustilanteen ja rahoitusolosuhteiden muutoksiin. Yksiökaupan vilkastuminen tyypillisesti enteilee koko asuntomarkkinan elpymistä.  

Pidemmällä aikavälillä pienten asuntojen kysyntää tukevat suurissa kaupungeissa yksinasumisen yleistyminen, koulutuksen keskittyminen suuriin kaupunkeihin sekä senioreiden halu asua kotona entistä pidempään. Lyhyellä aikavälillä asuntokauppavuoden kehityksen suunta selviää perinteisesti kevätkesän aikana.  

Tyhjiö täyttyy, houkutteleva mahdollisuus muodostuu 

Väestönkasvu ja muuttoliike pitävät vuokra-asuntokysyntää yllä suurissa kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten vuokranantajien strategioissa, sillä he ovat keskittäneet sijoituksiaan erityisesti kasvukolmion alueelle. Tämä kehitys luo mielenkiintoisen tilanteen kasvukolmion ulkopuolelle.  

Monet suuret vuokranantajat ovat vetäytyneet pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun ulkopuolelta, mikä synnyttää näille alueille tyhjiön. Tämä puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia pienempiä asuntoja etsiville niin omistamisen kuin vuokraamisen näkökulmasta. 

”Tyhjiö täyttyy aina. Kasvukolmion ulkopuolella on nyt tuhannen taalan paikka, kun suuret sijoittajat keskittyvät kasvukolmion sisälle. Koko maan tasolla yksiökauppa kävi tammikuussa kohtalaisesti viime vuoteen verrattuna, mutta esimerkiksi kasvukolmion ulkopuolisissa suuremmissa kaupungeissa on jo nähtävissä muutosta trendissä. Syyskuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä käytettyjen yksiöiden kauppa kasvoi esimerkiksi Joensuussa 50,0 %, Jyväskylässä 40,7 %, Kuopiossa 64,7 % ja Vaasassa 23,5 % edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan Suomen Vuokranantajat ennustavat, että kasvukolmion ulkopuolisissa yliopistokaupungeissa alkaa syntyä merkittävä vuokra-asuntovaje, ensimmäisenä pienemmissä korkeakoulukaupungeissa, kuten Vaasassa”, summaa Salenius. 

Lisätietoja: 
Marina Salenius, liiketoimintajohtaja, Huoneistokeskus Oy 
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun sekä Tilastokeskuksen, VTT:n ja Suomen Pankin materiaaleihin ja aineistoihin. Tammikuun kauppaluvut haettu 18.2.2025.