Asuntomarkkinakatsaus:

Asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun kysyntä kasvaa, tarjonta seuraa yleensä viiveellä perässä. Nyt osakeasuntoja listataan myyntiin aiempaa vilkkaammin, sillä odotukset asuntokaupan piristymisestä ovat lisänneet käytettyjen asuntojen tarjontaa. Vuoden 2025 Q3:lla myynti-ilmoitusten määrä kasvoi Oulua lukuun ottamatta kaikissa suurissa kaupungeissa – eniten Turussa (+15,7 %) ja Helsingissä (+13,4 %). Runsas tarjonta on venyttänyt myyntiaikoja ja luonut poikkeuksellista laskupainetta hintoihin. Esimerkkisi 1980-luvun alun jälkeen asuntojen nimellishinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla vain harvoin – laskukausien määrän voi laskea yhden käden sormilla. 

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteisiin ovat kuuluneet 1990-luvun alun lama ja pankkikriisi, 2000-luvun alun IT-kupla, vuonna 2008 kärjistynyt globaali finanssikriisi, sitä seurannut Euroopan velkakriisi sekä viimeisimpänä nopean inflaation aiheuttama elinkustannuskriisi. Näille ajanjaksoille on ollut yhteistä korkotason nousu ja asuntokaupan hiipuminen. On kuitenkin poikkeuksellista, että asuntojen hinnat laskisivat suurissa kaupungeissa pitkään ja merkittävästi, sillä tonttimaan ja asuntojen kysyntä on niissä yleensä pysyvästi vahvaa suhteessa tarjontaan. Tämä selittää, miksi hintaennustajat ovat jo usean vuoden ajan povanneet asuntomarkkinoiden hintojen nousua “seuraavalle vuodelle”. Perinteisesti asuntokaupan hiljeneminen ja hintojen lasku suurissa kaupungeissa onkin ollut ohimenevä, lyhyen aikavälin murhe. 

“Kuluttajien luottamus ja ostovoima ovat asuntomarkkinoiden keskeisiä ajureita. Kuluttajaliiton mukaan palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna voimakkaimmin 16 vuoteen, ja sen odotetaan paranevan myös vuonna 2026, jolloin saavutetaan vuoden 2020 huipputaso. Myös odotukset hintakehityksestä vaikuttavat markkinoiden toimintaan. Vaikka korkea työttömyys ja heikko kuluttajaluottamus edelleen hillitsevät ostohaluja – parantunut ostovoima, runsas tarjonta ja laskeneet hinnat tarjoavat asuntoa etsiville poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Tämä ilmenee myös kuluneen vuoden kauppamäärien trendinomaisessa kasvussa”, summaa asuntomarkkinatilannetta Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius. 

Kuivin jaloin kohti loppuvuotta 

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi jälleen lokakuussa vuoden takaiseen verrattuna – sama kehitys on jatkunut lähes koko vuoden yhtä kuukautta lukuun ottamatta. Lokakuun kauppamäärien kasvu johtui pääosin pääkaupunkiseudun vahvasta kehityksestä, jossa käytettyjen asuntojen kauppa nousi 9,5 % vuodentakaisesta. 

Vuoden 2024 lokakuu oli vilkas käytettyjen asuntojen markkinassa: välittäjien kautta tehdyt kauppamäärät ylittivät 5 000 asunnon rajan, mikä teki siitä viime vuoden vilkkaimman kuukauden kappalemääräisesti. Vaikka vertailukausi oli vahva, lokakuun 2025 kauppamäärät nousivat siitä huolimatta 1,8 %, mikä korostaa käytettyjen asuntojen markkinoiden kestävyyttä. Viimeksi enemmän käytettyjä asuntoja on myyty yhden kuukauden aikana syyskuussa 2022. Lisäksi lokakuu oli jo toinen peräkkäinen kuukausi, jolloin kauppoja tehtiin yli 5 000 – edellisen kerran vastaavaa nähtiin vuonna 2022. 

Kokonaisuudessaan käytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat tammi–lokakuussa nousseet 13,1 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Erityisen positiivista on, että pääkaupunkiseudulla kauppa on kasvanut markkinoiden keskimääräistä tasoa voimakkaammin, peräti 18,1 % tammi–lokakuussa. Pääkaupunkiseudun kauppamäärien ja hintojen kehitys antaa usein suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoille, vaikka alueellisia eroja on aina syytä huomioida. 

Kauppamäärien kasvu ei ole vielä lyhentänyt myyntiaikoja, jotka ovat yhä vuosikymmenen pisimmillä tasoilla kautta maan. Pitkät myyntiajat heijastavat ostajien neuvotteluvoiman kasvua, mutta osin ne johtuvat myös pidempään myynnissä olleiden kohteiden poistumisesta markkinoilta. Suurissa kaupungeissa asuntojen keskimääräinen myyntiaika on noin 120 päivää, ja ennakoimme, että hintojen trendinomainen nousupaine alkaa vasta, kun myyntiajat lyhenevät noin kuukaudella eli noin 90 päivään. 

Aika tekee tehtävänsä 

Asuntomarkkinakeskustelu painottuu ennen kaikkea suuriin kaupunkeihin, mikä on ymmärrettävää – esimerkiksi lokakuussa 15 suurinta kaupunkia vastasi 56 prosentista kaikista asuntokaupoista. Suurten kaupunkien markkinoita leimaa viime vuosien voimakas rakentaminen, joka on lisännyt tarjontaa ja pitänyt hintojen nousupaineen alhaisena.  

Helsingissä asuntojen hintakehitys kääntyi laskuun vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Hintojen laskua voidaan pitää merkittävänä, kun huomioi, että koronavuosina 2020–2021 hinnat nousivat voimakkaasti. Helsingin kaupungin mukaan vuodesta 2011 lähtien asuntojen hinnat ovat keskimäärin nousseet noin 1,6 prosenttia vuodessa — vaikka laskelmaan sisältyvät myös vuosien 2023–2024 poikkeukselliset hintojen laskut. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siten, että 300 000 euron asunnon arvo kasvaisi 10 vuodessa 1,6 prosentin vuosikasvulla noin 350 000 euroon.  

Varallisuustutkimukset osoittavatkin, että asunnonomistajien varallisuus on selvästi korkeampi kuin vuokra-asujilla, osittain siksi, että asunnon omistaminen pakottaa säästämään ja mahdollistaa varallisuuden kerryttämisen korkoa korolle. OP-Pohjolan mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä on noin 30 vuotta, eli pari vuotta korkeampi kuin 2010-luvulla. Kaupungistumista pidetään yhtenä syynä, miksi ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut kuluneen 15 vuoden aikana. Varallisuuden kerryttämisen kannalta positiivista on se, että vaikka kaupungeissa asutaan entistä useammin vuokralla, muun säästämisen ja sijoittamisen suosio on kasvanut.  

Työllisyysodotukset – asuntomarkkinan puuttuva palanen 

Kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä ovat viime kuukausina heikentyneet entisestään, ja yhä useampi kokee oman työpaikkansa aiempaa turvattomammaksi. Kuluttajaliiton tuoreen blogin (“Asuntokauppa käy – hinnat laskevat”) mukaan, jos oma työpaikka tuntuu vakaalta, nyt on kuitenkin otollinen hetki hankkia omistusasunto. Markkinatilanne tarjoaa erityisen hyvät mahdollisuudet ensiasunnon ostajille ja sijoittajille – vaikka yleinen markkinatunnelma on edelleen varovainen. 

Suhdanteet vaihtelevat, mutta pitkällä aikavälillä asuntomarkkinoita ohjaa ennen kaikkea väestönkasvu. Asuntojen kysyntään vaikuttavat väestön määrä, ikärakenne ja koulutustaso. Hypon mukaan uudet työpaikat syntyvät usein sieltä, missä korkeasti koulutetut luovat kasvun siemeniä – ja niiden ympärille rakentuu vähitellen työtä myös matalapalkka-aloille. Väestönkasvun ohella asuntomarkkinoiden kehitystä muokkaavat myös esimerkiksi aluetalouden näkymät. Paikallisesti piristymistä onkin asuntomarkkinoilla nähty muun muassa Länsi-Suomen rannikolla.  

“Vilkas keskustelu asuntomarkkinoiden tilasta on saanut monet ostajat ja sijoittajat poikkeamaan suunnitelmistaan ja toimimaan tunnepohjaisesti, jopa laumakäyttäytymisen mukaisesti. Synkkä markkinasentimentti ruokkii tätä ilmiötä entisestään. Pitkällä aikavälillä menestyy se, joka säilyttää malttinsa ja tekee päätöksiä rationaalisesti myös markkinoiden heilahdellessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta perustekijät vahvistuvat kuukausi kuukaudelta: kauppamäärät kasvavat, ja väestö keskittyy edelleen suuriin kaupunkeihin. Hinnat seuraavat tätä kehitystä aikanaan – kuten aina ennenkin”, summaa Salenius. 

Lisätietoja: 
Marina Salenius, toimitusjohtaja, Huoneistokeskus Oy 
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776

* Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, OP-Pohjolan, Helsingin kaupungin, Nordean, Hypon, MDI:n Tilastokeskuksen sekä Kuluttajaliiton julkaisuihin ja tilastoihin. Lokakuun kauppaluvut haettu 10.11.2025.