Asuntomarkkinakatsaus:

Asuntomarkkinan kokonaiskuvaa havainnollistaa se, että koronapandemian aikana kasvukeskuksissa nähty nopea hintojen nousu on sittemmin sulanut. Asuntohintojen laskutrendi onkin ollut poikkeuksellisen sitkeä – pisin sitten 1990-luvun. Asuntohintojen kääntyminen selvempään nousuun edellyttääkin kotitalouksien luottamuksen selkeää vahvistumista. Toistaiseksi asunnonostoaikeet eivät kuitenkaan ole elpyneet, ja nykyisessä globaalin epävarmuuden ympäristössä luottamuksen nopea palautuminen jo kevään 2026 aikana näyttää haastavalta. 

Epävarmuuden kasvaessa kotitaloudet lykkäävät suuria päätöksiä ja välttelevät riskejä. Asuntomarkkinoilla tämä näkyy konkreettisesti tonttien omistusmuotojen arvostuksessa. Pääkaupunkiseudulla ero myytyjen oman tontin ja vuokratontin kerrostaloasuntojen neliöhinnoissa on kasvanut historiallisen suureksi. Samalla omalla tontilla sijaitsevien perheasuntojen neliöhinnat jopa nousivat viime vuonna vuoteen 2024 verrattuna pk-seudulla. Perheasuntojen tyypillisesti pitkä omistusaika heijastuu omistustontin arvostukseen tuoden omistajalle vakautta ja ennustettavuutta.

”Perheasunnot ostetaan tyypillisesti tarpeeseen, minkä vuoksi niiden hinnat pysyvät usein muita asuntotyyppejä vakaampina. Perheasunnon ostajille pääsääntöisesti tärkeintä on, että koti tarjoaa turvallisen ja huolettoman paikan asua pitkälle tulevaisuuteen. Epävarmassa markkinatilanteessa omalla tontilla sijaitsevien perheasuntojen kysyntä on pysynyt tarjontaan nähden vahvana, mikä on heijastunut vakaampina neliöhintoina. Pääkaupunkiseudulla omalla tontilla sijaitsevien kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen neliöhinnat jopa nousivat viime vuonna maltillisesti vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka yleinen hintatrendi on yhä selvästi laskeva, tässäkin markkinatilanteessa hinnat nousevat siellä, missä kysyntä on vahvaa ja tarjonta rajallista”, summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius. 

Asuntorakentamisen uudet ennusteet odotettua pehmeämmät 

Vanhojen asuntojen laskeneet hinnat ja vuokrat, työllisyystilanne, heikko kuluttajaluottamus sekä rakennuskustannusten pysyminen korkealla tasolla heikentävät uusien asuntojen kysyntää. Rakennusteollisuus RT laski odotetusti kuluvalle vuodelle asuntorakentamisen aloitusennustetta. Vaikka ennustelasku oli odotettavissa, sen suuruus oli poikkeuksellisen merkittävä.  

Asuntorakentamisen arvioidaan vähenevän tänä vuonna 3 %, kun aiemmassa ennusteessa odotettiin vielä 12 %:n kasvua. Aloitusten määrän ennustetaan jäävän noin 15 000 asuntoon, kun vielä aiemmin arvio oli noin 20 000 asuntoa. Rakennusteollisuus RT:n mukaan heikomman kehityksen riski on edelleen merkittävä. 

Ennusteen heikkeneminen selittyy lähes kokonaan vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen vaisulla kehityksellä. RT ennustaa nyt vuonna 2026 aloitettavan vain 3 400 vapaarahoitteista kerrostaloasuntoa, kun aiempi ennuste oli 9 000 aloitusta.  

Asuntorakentamisen huippuvuosina vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja rakennettiin suuria määriä sijoitusrahastojen voimakkaan kysynnän vauhdittamana. Rahastot olivat keskeisessä roolissa uusien vuokratalohankkeiden rahoittajina ja rakennuttajina, joten niiden vetäytyminen markkinoilta on jättänyt rakentamiseen selkeän aukon.  

Ammattimaiset sijoittajat suosivat tällä hetkellä valmista kassavirtaa uusien kehityshankkeiden sijaan. Tämä konkretisoituu ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla siten, että asuntoportfolioiden kaupankäynti on ylittänyt vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä jo koko viime vuoden volyymin. Megaluokan portfoliokauppojen toteutuminen heijastaa kotimaisten ja kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien luottamusta erityisesti kasvukolmion demografiseen kehitykseen ja vuokra-asuntomarkkinan pitkän aikavälin vakauteen. 

Asuntomarkkina hakee suuntaa 

Asuntojen hinnat ovat Suomessa laskeneet merkittävästi suhteessa palkkakehitykseen, minkä vuoksi Inderes arvioi, että merkittävin hintojen laskupaine on suurelta osin jo purkautunut. Samalla korkeat rakennuskustannukset ja heikko uudisrakentaminen tukevat olemassa olevan asuntokannan arvoa.  

Mikäli korkotaso kuitenkin pysyy nykyisellä tasolla, voimakkaita asuntohintojen nousuajureita on vaikea nähdä ilman selvästi vahvistuvaa talouskehitystä. Asuntomarkkinan elpyminen edellyttää ennen kaikkea kotitalouksien luottamuksen palautumista omaan talouteensa. Tällä hetkellä kotitaloudet tekevät hankintoja varovaisesti ja kerryttävät säästöjä epävarmuuden varalta. Haasteena on kuitenkin se, että kuluttajien käsitykset omista säästämismahdollisuuksistaan ovat heikoimmalla tasolla sitten 2000-luvun alun, mikä lisää kitkaa asuntomarkkinoiden elpymiselle. 

Negatiivinen uutisvirta on viime aikoina konkretisoitunut asuntomarkkinalla kauppamäärien kehityksessä. Maaliskuussa käytettyjen asuntojen kauppamäärät jatkoivat laskutrendissä viime vuoteen verrattuna, kun välittäjien kautta tehtyjen vanhojen asuntojen kauppojen määrä laski 12,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna KVKL:n tilastojen mukaan. 

Kokonaisuudessaan käytettyjen asuntojen kauppa jäi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 9,1 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Kauppamäärät laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikissa suurissa kaupungeissa. Ainoa poikkeus oli Kuopio, jossa kauppamäärät kasvoivat 5,6 prosenttia vuodentakaisesta. 

“Hyvät kohteet menevät edelleen nopeasti kaupaksi, mutta epävarmuuden jatkuessa asuntomarkkinoiden polarisaatio kiihtyy. Ilmiö näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä yli vuoden myynnissä olleiden asuntojen osuus on ollut selvästi kasvussa. Pääkaupunkiseudulla vastaavaa ilmiötä ei ole nähtävissä yhtä voimakkaasti, tosin myös siellä yli vuoden myynnissä olleiden kohteiden osuus myynti-ilmoituksista on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa. Nykyinen markkinatilanne korostaa oikean hinnoittelun sekä tehokkaiden neuvottelu- ja markkinointitaitojen merkitystä, jotta myytävät kohteet erottuvat ja liikkuvat markkinassa mahdollisimman sujuvasti”, summaa Salenius. 

Lisätietoja:

Marina Salenius

Toimitusjohtaja – KTM, LKV 040 738 1776 marina.salenius@huoneistokeskus.fi

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun sekä Tilastokeskuksen ja Inderesin, aineistoihin ja tilastoihin. Maaliskuun kauppaluvut haettu 9.4.2026.