Asuntomarkkinakatsaus:

Asuntojen hintakehitys poikkeaa tällä hetkellä selvästi siitä, mitä korkotaso ja kotitalouksien tulokehitys antaisivat olettaa. Teoriassa omistusasumisen houkuttelevuus on kasvanut korkojen tasaannuttua ja hintojen laskettua sekä kotitalouksien tulojen vahvistuttua. Kohonnut työttömyys ja yleinen epävarmuus ovat kuitenkin muodostuneet merkittäväksi jarruksi asuntomarkkinoiden toipumiselle heikentäen markkinatunnelmia. Viime kuukausina kuluttajien synkistely ei ole helpottanut. Tilastokeskus kertoo, että kuluttajien luottamus heikkeni helmikuussa entisestään, ja inflaatio-odotukset niin kyselyhetkellä kuin vuoden päähän nousivat selvästi. Tuleviin mittauksiin liittyen oman mausteensa tuovat tuoreimmat Lähi-idän uutiset, jotka lisäävät epävarmuutta. 

Mikäli inflaation vauhti pysyy yhtä hitaana kuin nyt, suomalaisten ostovoima jatkaa paranemistaan palkkojen noustessa. Suurin riski hyvän kehityksen tyrehtymiselle olisi inflaation kiihtyminen, mikä söisi ostovoimaa. Lähi-idän kriisin vaikutukset Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoihin ovat vielä epäselviä, mutta mahdolliset odotukset inflaation ja korkojen noususta voivat painaa markkinatunnelmia. Öljyn hinnan pysyminen korkealla useita viikkoja kiihdyttäisi inflaatiota. Tämän vuoksi tilannetta on syytä seurata. Toistaiseksi inflaatiopaineet vaikuttavat maltillisilta. 

”Alkuvuoden aikana yleinen epävarmuus on näkynyt käytettyjen asuntojen kauppamäärissä. KVKL:n tilastojen mukaan helmikuussa käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta 8,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-helmikuun osalta kauppamäärät ovat jääneet 7,7 % edellisvuoden tasosta. Miinusmerkit heijastavat epävarmuutta, eikä nykyinen uutisvirta tarjoa tukea nopealle käänteelle. Hintojen laskumarkkinassa ja korkeassa tarjontatilanteessa korostuu yksittäisen kohteen asemoituminen suhteessa muihin myynnissä oleviin asuntoihin. Epävarmuuden keskellä on voinut esimerkiksi syntyä houkutus lykätä suurempia korjauksia kustannusten välttämiseksi, vaikka pitkällä aikavälillä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti järkevä. Kertyneellä korjausvelalla on nimittäin merkittävä vaikutus asuntokauppaan”, summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius. 

Sumuverho on yhä sakea  

Asuntojen hintojen nousua on ennustettu jo useana vuonna peräkkäin, mutta toistaiseksi turhaan. Vielä viime vuonna ennusteet eivät toteutuneet suurissa kaupungeissa. Pellervon taloustutkimus PTT:n uusimman ennusteen mukaan asuntohinnat ja vuokrat kääntyvät varovaiseen nousuun 2026H2:lla. Pehmeän alkuvuoden seurauksena koko vuoden keskimääräinen hintakehitys jäisi kuitenkin ennusteen mukaan negatiiviseksi.  

Negatiiviset ennusteet kuvastavat viime vuosien poikkeuksellisen epävarmaa ennusteympäristöä asuntomarkkinoilla. Poikkeuksena on Oulu, jossa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet muuta maata vähemmän. PTT:n mukaan Oulun loppuvuoden 2025 vahva hintakehitys nostaa ennusteen tälle vuodelle lievästi positiiviseksi, ja tarjonnan väheneminen tukee markkinoiden tasapainoa.   

Tällä hetkellä on useita tekijöitä, jotka ajan myötä luovat nousupainetta asuntojen hintoihin. Palkansaajien taloudellinen tilanne on käytännössä palautunut lähelle aikaa ennen viime vuosien pitkää ostovoiman heikkenemistä – ajanjaksoa, jolloin taloustilanne oli vakaa, ja asuntokauppa kävi vilkkaana. Ansiotason arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 3,5 %. Paraneva ostovoima perustuukin ennen kaikkea palkkojen nousuun ja maltillisena pysyvään inflaatioon. Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat seuranneet melko tiiviisti kotitalouksien tulojen kehitystä.  

Asuntojen nykyinen hinnoittelu alkaa historialliseen kehitykseen peilattuna näyttää varsin houkuttelevalta. Asuntojen hintakehitys suhteessa omistusasunnossa asuvien kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on jatkanut laskuaan, mikä tarkoittaa, että tulotasoon nähden asunnot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen edullisia. Myös asuntojen reaalihinnat ovat pudonneet lähelle vuosituhannen vaihteen tasoa koko maan tasolla.  

Taloudessa ainoa varma asia on epävarmuus. Viime vuosien markkinakehitys on muistuttanut, että maailmalla voi tapahtua mitä tahansa. Lähi-idän tilanne on tuonut markkinoille uusia kysymysmerkkejä ja hämärtänyt inflaatio- ja korkonäkymiä. Epävarmuus on markkinoille myrkkyä ja se on näkynyt alkuvuonna kauppamäärien kehityksessä KVKL:n tilastoissa.  

Jyvät erottuvat akanoista 

Viime vuosina on ollut mahdollista, että taloyhtiö olisi lykännyt tarpeellisia remontteja mm. korkoihin, inflaatioon ja materiaalien saatavuuteen liittyvistä syistä. Nyt tilanne on toisenlainen. Etenkin uudisasuntorakentamisen hidastuminen on lisännyt kilpailua korjauskentässä toimiville yrityksille. Tämä tarjoaa tilaajalle parempaa neuvotteluasemaa. Haahtela-tarjoushintaindeksi osoittaa, että tarjoushinnat nousivat nopeasti vuosina 2019 ja erityisesti 2022, mutta rakentamisen hiipumisen myötä ne ovat laskeneet vuoden 2019 tasolle – toisin kuin rakennuskustannusindeksi, joka on pysynyt kohonneella tasolla.   

Lähi-idän kriisin eskaloituminen ja inflaation pitkittyminen voisivat lisätä riskejä peruskorjausten kustannusten noususta ja johtaa jälleen taloyhtiöiden remonttien lykkäämiseen. Epävarmuus on näkynyt myös kotitalouksien päätöksissä: moni on siirtänyt oman asuntonsa tavanomaisia remontteja myöhemmäksi. Tilastokeskuksen mukaan aikeita kodin peruskorjaamiseen kuluttajilla on edelleen normaalia vähemmän. 

Paras tapa hallita taloyhtiöiden korjausvelkaan liittyviä riskejä on toimia ennakoivasti. Pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma, säännöllinen kiinteistön kunnon seuranta ja korjausten vaiheistaminen auttavat hallitsemaan kustannuksia ja vähentämään yllätyksiä. Tyypillisesti kustannukset kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pidempään korjauksia siirretään. Kun taloyhtiön remontteja ei lykätä liian pitkälle, hankkeet voidaan toteuttaa hallitummin ja usein myös edullisemmin kuin tilanteessa, jossa korjausvelka on päässyt kasvamaan suureksi. Samalla kiinteistön arvo ja käyttökelpoisuus säilyvät paremmin. 

Myös yksittäisen asunnon kunnossapidolla on merkitystä. Ajoissa suunnitellut ja toteutetut huoneistoremontit auttavat välttämään tilanteita, joissa kustannukset nousevat nopeasti esimerkiksi materiaalien, energian tai rahoituksen kallistuessa. Korkean asuntotarjonnan markkinassa hyvä kunto tekee asunnosta myös houkuttelevamman myyntitilanteessa. 

”Korjausvelkaa syntyy, kun rakennusten kuluminen ylittää niiden ylläpidon. Taloyhtiöissä välttämättömiä remontteja on saatettu siirtää eteenpäin, mikä heikentää asuntojen houkuttelevuutta. Tämän merkitys korostuu nykyisessä markkinatilanteessa, jossa tarjontaa on runsaasti ja asuntojen hinnat ovat paineessa. Asuntomarkkinoilla jyvät erottuvatkin nyt akanoista. Pitkien myyntiaikojen vuoksi ostajilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet perehtyä huolellisesti asuntoon sekä taloyhtiöön tulevaisuudessa kohdistuviin remontteihin ja tehdä harkittuja päätöksiä. Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito sekä korjaaminen ovat keskeisiä niiden arvon säilyttämiseksi, erityisesti laskumarkkinassa. Myyntitilanteessa hyvä kunto auttaa kohdetta myös erottumaan edukseen”, summaa Salenius.  

Lisätietoja:

Marina Salenius

Toimitusjohtaja – KTM, LKV 040 738 1776 marina.salenius@huoneistokeskus.fi

*Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun sekä Tilastokeskuksen, Hypon, PTT:n ja Danske Bankin aineistoihin ja tilastoihin. Helmikuun kauppaluvut haettu 9.3.2026.